Kaik oliva Turus - Kokoomuksen puoluekokous 8.-10.6.201810.06.2018 Kansallisen Kokoomuksen puoluekokous Turussa 8.-10.6.2018 on takana päin. Puolueen satavuotisjuhlan hengessä yhdessä viettämämme viikonlopun tunnelma oli erittäin lämmin, yhteishenki hyvä ja ilmapiiri kokoomuslaiseen tyyliin positiivisella tavalla eteenpäin katsova, vastuuta kantava, ratkaisuja etsivä ja monipuolisella tavalla eri alojen asiantuntijuuksia hyödyntävä. Oli suuri ilo saada olla mukana. Kuuluin kokouksessa ns. julkilausumatoimikuntaan, joka muokkasi kokouksen kestäessä puolueen kannanotot sekä sosiaaliturvaan liittyvistä kysymyksistä (”Tulevaisuuden sosiaaliturva – kokoomuslainen näkemys perusturvan uudistamisesta”) että ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksista (”Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla 2.0.”) siihen muotoon, että kokous saattoi sunnuntaina niiden hyväksymisestä päättää. Ilkka Kanervan (utp) ja Arto Satosen (sotu) johdolla tapahtunut työskentely oli äärimmäisen opettavaista ja antoisaa. En tiedä miten tavoiteltu ko. paikka on, sitoohan se kuitenkin kokouksen aikana aika paljon, mutta itse ainakin olen hyvin otettu ja kiitollinen että sain toimikuntaan kuulua. Kaikki esityksemme hyväksyttiin ja toimikunnan työskentelykin sai kiitosta. (Netistä en vielä kannanottojen lopullisia versioita löytänyt, muuten olisin linkittänyt ne tähän.) Koska olin perjantaina toimikunnassa, en voinut käyttää salissa puheenvuoroa Kokoomuksen uudesta periaateohjelmasta. Mielelläni olisin siitä muutaman positiivisen sanan sanonut. Hieno ohjelma, joka antaa virtaa seistä räntäsateessa aatteellista ilosanomaa julistamassa tai herätä aikaisin aamulla työvaliokunnan kokouksiin jatkossakin. Se toivottavasti asettaa vihdoin kyseenalaisiksi myös ne stereotypiat, jotka Kokoomukseen ja sen ”todellisiin” tarkoitusperiin usein liitetään. Jopa puolueen kunniajäseneksi tänään kutsuttu emerituspuheenjohtaja Pertti Salolainen ylisti ohjelmaa puolueen kaikkien aikojen parhaaksi ja nosti erityisesti esiin sen, että ympäristökysymykset ovat nyt mukana ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa. Ohjelma löytyy täältä, suosittelen lukemaan. Montaa tuttavaani on huolestuttanut esimerkiksi Kokoomuksen suhtautuminen koulutukseen ja sivistykseen ylipäätään, tämä ohjelma tekee selväksi myös sen. Ja jos alkoi kiinnostaa enemmänkin, niin kannattaa lukea myös tämä puheenjohtaja Orpon hieno linjapuhe lauantailta. Ihan kaikista detaljeista en ole samaa mieltä, mutta iso kuva on vakuuttava ja kertoo millaisessa joukossa tässä saa olla mukana. Oli kaikin puolin vaikuttavaa kuunnella esimerkiksi Salolaista ja puolueen kunniapuheenjohtajaa Ilkka Suomista. Heissä tekee vaikutuksen sama asia kuin monessa muussakin kokeneessa puolueemme toimijassa: Riippumatta siitä paljonko ikää mittariin on karttunut, katse on silti eteenpäin. Menneisyyteen ei ole takerruttu vaan ymmärretty se, että maailma muuttuu ja meidän tulee pysyä kehityksessä mukana. Pienen Suomen tulee jopa kukea aivan siellä kehityksen eturintamassa. Henkilövalinnat menivät hyvin. Pirkanmaan oma varapuheenjohtajaehdokas Juho Ojares ei tosin tullut valituksi, mutta keräsi kuitenkin reilusti yli tuplasti sen verran ääniä kuin pirkanmaalaisia kokousedustajia paikalla oli. Hyvä kannatus ensikertalaiselle siis muualtakin. Kokoomus sai nuorekkaan, koko Suomea edustavan ja monipuolista asiantuntemusta omaavan johdon liidaamaan puoluetta kohti seuraavan vuoden aikana odottavia kolmia eri vaaleja. En ala tässä jokaista erikseen kehumaan, tein sen jo sosiaalisen median puolella useampaankin kertaan. Tuossa alussa tuli kommentoitua sitä, miten paljon Suomisen ja Salolaisen kokouksessa pitämät puheenvuorot kertovat Kokoomuksesta. Jaan vielä pari tarinaa, jotka ovat mielestäni varsin kuvaavia: - Kaksi vuotta sitten puheenjohtajuuden Petteri Orpolle menettänyt Alexander Stubb saapui kokoukseen. Puheenjohtajanahan Stubb joutui mielestäni täysin tekemättömään paikkaan, pääministeriksi juuri siinä vaiheessa kuin hallitusyhteistyö SDP:n kanssa oli jo pahasti karilla ja sen jälkeen kansainvälisten asioiden huippuosaajalle aivan väärään tehtävään valtiovarainministeriksi, koska Timo Soini vakiintuneesta käytännöstä poiketen ei toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtajana kyseistä salkkua ottanut, vaan hillotolppa löytyi muualta. Silti Stubb nähtiin lavalla Orpon näkyvänä tukena ja kun törmätessämme kehuin tälle hänen mainiota muistelmateostaan, tämä totesi että ”toivottavasti se on tarpeeksi positiivinen.” - Lauantain iltajuhlassa, kellon ollessa jo yli yhdentoista, kohtasin Anna-Kaisa Ikosen. Keskustelimme puheenjohtajan nappiin onnistuneesta linjapuheesta, joskin totesin siinä olevani joissakin yksittäisissä kysymyksissä eri mieltä. Anna-Kaisa halusi välittömästi tietää mitä asioita tarkoitin ja miksi esimerkiksi lähikouluperiaatteen ylikorostaminen on mielestäni tällainen asia. Jos nyt hetki mietitään asiaa, niin Anna-Kaisa Ikonen on siis yhteiskuntatieteiden tohtori, TTY:n kunniatohtori, entinen Tampereen pormestari (ja erittäin ansioitunut sellainen), KEVA:n hallituksen puheenjohtaja ja useamman eri ministeriön valtiosihteeri sekä tällä hetkellä koko Kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeri. Hänen cv:llään ei välttämättä ihan jokainen olisi kauhean kiinnostunut siitä, mitä mieltä tällainen takarivin taavi on yhtään mistään, mutta Anna-Kaisa ihan oikeasti halusi kuulla perustelut ja jäi selvästikin pohtimaan asiaa. Tässä puolueessa oikeasti välitetään siitä, että maassamme tehdään hyviä ja kestäviä, ja sen myötä Suomen ja suomalaisten edun mukaisia, päätöksiä. Sellaisten tekeminen vaatii usein sitä, että erilaisiakin mielipiteitä paitsi esitetään, niitä myös kuunnellaan. Kiitos ihan jokaiselle tapahtuman järjestelyihin osallistuneelle, puolueorganisaatiosta vapaaehtoisiin. Kiitos kaikille joita sain kohdata ja joiden kanssa keskustella, pysytään yhteyksissä. Sininen tolppa nousee taas seuraavissa vaaleissa. Korkealle.
P.S. Piti myös kirjoittaa siitä, millainen määrä Kokoomuksessa on päteviä ja osaavia naisia. Mutta en ole varma haluanko tehdä sitäkään. Ei minua edelleenkään politiikassa tai sen paremmin kuin muutenkaan kiinnosta henkilön sukupuoli, vaan tämän pätevyys ja toimintatavat. Ketään ei pidä valita tai jättää valitsematta mihinkään tehtävään sukupuolen perusteella. Sanotaan nyt kuitenkin vaikka niin, että tässä puolueessa on aika vaikea saada iskostettua päähänsä sellaista kuvaa, että asioista osaisivat päättää vain ns. setämiehet. Sellaisen käsityksen muodostuminen on ollut jo pitkään mahdotonta Tampereella - ja yhtä mahdotonta se oli tänä viikonloppuna Turussa. Huomaan kieltämättä olevani ihan vähän ylpeä myös siitä. |
